picture from 1991 by Martti Jokinen
Eilen on ensimmäinen adventti ja jo useamman vuoden ajan olen tavannut kutsua kummilapseni sisaruksineen ja sisarusteni lapsia kanssani adventtijumalanpalvelukseen Siuntion kirkkoon. Meillä on kaunis vanha harmaakivikirkko. Se on kirkko jossa tapasin käydä kevätjuhlien jumalanpalveluksessa jo ala-asteella, kirkko jossa olen ollut ensimmäisissä hautajaisissani ja kirkko jossa pääsin ripille. Eli vallan oivallinen kirkko opettaa lapsille että uskonto liittyy jouluun.
Olimme ystäväni kanssa tavanneet käydä hoosianna-kirkossa jo vuosia, ja adventtina ´94 (tai ’95) uskoisin olleeni kirkossa ensimmäistä kertaa kummilapseni kanssa. Vuosi pari eteenpäin ja muistan meidän istuneen saunanlauteilla marraskuussa opettelemassa virren sanoja.
Kaksi vuotta sitten tämä vanhin kummilapseni tuli räntäsateessa mopolla Siuntioon ollakseen osana tätä perinnettä. Siellä me olemme tavanneet istua, toisessa rivissä. Kuunnellen Ipan saarnaa ja evankeliumia Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Kaikin laulaen Hoosiannaa.
Viime vuonna meitä oli jo enemmän kuin yksi penkkirivillinen. Kuudesta kummilapsestani neljä tuli paikalle. Osa oli ”yksin” (ilman vanhempiaan), joillain oli äiti ja sisko matkassa ja joku tuli isän,siskon ja mummonsa kanssa. Osana perinnettä on tulla ”joulupuurolle” luokseni kirkonmenojen jälkeen. Vuosien varrella puuronsyöjien määrä on vaihdellut, samoin kuin puuron koostumus. Useamman vuoden ajan tarjosin vierailleni perunasuurimo (Helmi) puuroa, sitten löysin helpon uunipuuroreseptin, oikealle riisipuurolle. Ero on suurempi kuin yöllä ja päivällä, mutta en olekaan tunnettu .. panostuksesta ruuanlaittoon. Tätä päivää varten olen hankkinut Disney-aiheiset lautaset, mutta niitä ei enää vuosiin ole ollut jokaiselle puuronsyöjälle. Pihiys iski aikoinaan ja tilasin vain kuusi syvää lautasta. 2010 paikalla oli 6 lasta, 1 teini, 3 aikuista ja 1 mummo. Eilen paikalle saapui kummipoikani Salosta siskonsa ja äitinsä kanssa, molemmat siskon-tyttöni Virkkalasta ja kaksi kummityttöäni Siuntion asemalta. Vanhimman kummilapseni odotin tulevan itse autolla ajaen, kyydissään siskonsa. Puoliltaöin tuli viesti että ei tule. Sellasta se autoilevien nuorten elämä on J
Pois jäi myös kummipoikani Veikkolasta. Meni mummin 70v luhlat mun kirkkoreisun ohi. Se lohtu sentään oli että nuo synttärijuhlatkin alkoivat Hoosianna-kirkossa.
”Meidän” Hoosianna-kirkossa otettiin hyvin huomioon myös lapset. Kun tuli aika sytyttää ensimmäinen adventtikynttilä, pyysi pappi lapsia sinne eteen. Meidänkin penkkirivistä lähti neljä (kolme kummulastani ja yhden sisko). Kun pappi kysyi josko lapset tietävät miksi kynttilän takana on aasi, peljästyin että nuorin kertoo sen nimen olevan Halle. Siitähän siinä lauletaankin : Halle lujaa !
Onneksi pelkoni oli aiheeton. Kaikin puolin meni kirkkoreisu ja puuroilu hyvin. Olihan meillä erikseen puurojen vahtija J paikalla ko muut oltiin kirkossa.
- - - - - -
Yesterday was the 1st advent and during the service we heard that "advent" comes from a Latin word meaning "the coming". We are counting the Sundays before the birth of Christ.
For years I've used to invite my godchildren, nieces and nephews to church with me on the 1st advent. We have a beautiful mid-eval graystone church in Siuntio. It is the same church where we used to go every spring when the school year was ending, it is the church where I attended the first funeral and the church where I had my first communion. So the perfect place to teach the kids traditions related to christmas.
With a friend of mine we've used to go to this 1st advent "Hoosianna" service for years and in '94 (or '95) I think I had my goddaughter with me for the 1st time. A year or two after the "1st visit" I remember us sitting in the sauna one early November and practicing the lyrics for the Hoosianna-hymn. Two years ago this oldest goddaughter of mine drove in wet-snowing conditions to Siuntio to be a part of this tradition of ours. We normally sit in the 2nd bench-row and listen Ipa preaching and telling how Jesus came to Jerusalem riding on a donkey. And everyone belching the Hoosianna.
Last year there there were so many of us that we didn't all fit on one bench-row. Out of my six godchildren, four were there. One came alone (without parents), one had the mother & sister accompanying, another came with father, sister & grandmother.
Part of the tradition is the rice-porridge at my house. The number of eaters has varied from one year to the other and so has the "structure" of the porridge. For many years I made a kind of "face rice-porridge" but then I found a simple recipe for a porridge made in the oven. The difference between these "two versions" is like night and day, but hey : I'm not known for my investment in cooking.
For this 1st advent porridge eating I've purchased special plates with Disney decorations, but due to my cheapness, those 6 plates haven't been enough. 2010 there were 5 kids, two teenagers, 3 grown-ups and one grandmother. To yesterda's occation arrived my godson from Salo with his mother & sister, my two nieces from Virkkala and my two goddaughters from Siuntio. I was expecting my oldest goddaughter to arrive by driving her own car along with her sister, but I got an SMS in the middle of the night that she wouldn't be coming. Well, I guess that is the life of 18 year olds ..
Also my godson from Veikkola missed the "Godmother church" yesterday as his grandmother's 70y birthday was prioritized. But atleast also that party included the attendance to the church service.
In "our service" the childres were well included into the happenings. When it was time to light the first candle (out of four), the priest asked all the children to join them in the front of the congregation. There went also the 4 kids from our bench. The priest asked the kids about the meaning of the donkey and I was so proud when all "my kids" were able to answer. The church service went well as did the porridge eating. I did have a person on-site watching the porridge when we others were at church.
